Victoria Boyson: Abide in Christ

Tosi nöyryys
Todellinen nöyryys ei keskity omiin heikkouksiinsa tai siihen, kuinka pahoja olemme, vaan kuinka täydellinen ja hyvä Jumala on. Ilman Kristusta emme toden totta saa mitään aikaan, MUTTA Hänessä voimme kaiken (ks.Fil.4:13 KR38: Kaikki minä voin hänessä, joka minua vahvistaa.) Tämän lisäksi todellista nöyryyttä osoittaa Kristuksessa pysyminen, sillä olemme tulleet ymmärtämään, kuinka kipeästi tarvitsemme häntä. Mutta kypsä nöyryys menee vielä tästäkin pidemmälle ja korkeimmalla tasollaan ilmentää itseään siinä vahvassa uskossa, että kun pysymme Kristuksessa, me silloin luotamme hänen täydelliseen kykyynsä käyttää meitä, niin kuin hän tahtoo.

Kun pysymme Kristuksessa, meillä on kytkentä hänen taivaalliseen voimaansa voittaaksemme kaikki esteet. Ihmisen liha on tietenkin heikko ja kesytön; vain jos me pysymme Kristuksessa, hän antaa meille sitä voimaansa, joka alistaa meidän lihallisuutemme.

Olisi synti olettaa, että voimme tehdä mitä tahansa omassa voimassamme, mutta on myös synti olla luottamatta Kristuksen voimaan, joka tekee ihmeitä meissä. Kun me harjoitamme uskoamme tähän Kristuksen voimaan, joka meissä toimii, kun elämme päivittäin hänen yhteydessään, kannamme paljon hedelmää Jumalan kunniaksi. Teemme työtä, emme häntä varten, vaan hänessä, tullen samalla yhdeksi hänen kanssaan.

Mooses sanoi Herralle: "Mutta, Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli."

Meidän verukkeemme eivät kelpaa

Herra sanoi hänelle: "Kuka on antanut ihmiselle suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkö juuri minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle, mitä sinun tulee sanoa." 2.Moos.4:10-12.

Jumalan viha paloi Moosesta vastaan (jae 14), koska tämä keskittyi jatkuvasti omiin heikkouksiinsa eikä Jumalan voimaan.

Todellinen nöyryys ei ole itsekeskeisyyttä, missä keskitytään meidän henkilökohtaisiin heikkouksiimme, vaan se on Jumalan mahdollisuuksien näkemistä, uskoa siihen, että hän voi tuoda esiin ihmeellisen voimansa kauttamme. Yksinkertaisesti ja suoraan sanottuna: oikea nöyryys on luottamista Jumalaan!

Jumala + 0 = voitto
Nöyryys on luottamista siihen, että Jumala kykenee täysin kompensoimaan meidän puutteemme. Emme me onnistu sen kautta, mihin itse pystymme, ainoastaan sen yhteyden kautta, joka meillä on Kristuksen kanssa. Meidän voimamme ei kanna hedelmää ja on mitätön tekijä voiton saavuttamisessa. Meidän voimamme ei ratkaise, vaan hänen. Hän on kaikkivoipa ja täydellinen töissään. Hänen voimansa täyttää taivaan ja maan ja myös meidät.

Jos Jumala on päättänyt tehdä työtään meidän kauttamme ja toteuttaa päämääränsä maan päällä, niin keitä me olemme sanomaan, että hän ei voi käyttää siinä meitä. Onko meistä sanomaan, että meissä on jotakin hyvää tai pahaa, joka estäisi häntä toteuttamasta tahtoaan meidän kauttamme. Ei meidän kyvyillämme tai voimillamme synny hedelmää, vaan hänen Henkensä kautta (ks.Sak.4.6:  Ei väellä eikä voimalla, vaan minun hengelläni, sanoo Herra Sebaot.)

Viinipuussa pysyminen
Kun pysymme Viinipuussa, teemme sen mitä Viinipuu tahtoo, eli kannamme hedelmää Viinipuulle. Oksa on Viinipuun uloke eikä sen olemassaololla ole mitään tarkoitusta Viinipuun toiveiden ulkopuolella. Jos pysymme Viinipuussa, me saamme kokea sen, kuinka Viinipuun voima virtaa luonnollisesti oksiin ja tuottaa niissä hedelmää.

Uskovina meidän tulee ymmärtää, että emme voi tuottaa hyvää hedelmää ilman Kristusta ja että hedelmä on suoraan hänen aikaansaannostaan. On Viinipuun istuttajan tahto, että kannamme runsaasti hedelmää, mikä on todiste siitä, että olemme yhteydessä Viinipuuhun.

Meidän on määrä kantaa hedelmää!

Kun me rakennamme Kristus-perustukselle, meidän elämämme hedelmä on tulosta rakkaudestamme häneen, ja hänelle luovutettuna se hedelmä on todiste tästä rakkaudesta. On kyllä mahdollista kantaa hedelmää Kristuksen ulkopuolellakin, mutta onko se hedelmä pysyvää laatua tai syötäväksi kelpaavaa? Vain siinä yhteydessä, joka meillä on Kristukseen, me voimme kantaa hyödyllistä, kestävää hedelmää ja tulemme hänelle käyttökelpoisiksi.

Mitä enemmän kannamme hedelmää, sitä enemmän rakastamme ja arvostamme Viinipuuta. Meidän nöyryytemme ilmenee sen hedelmän kautta, jota kannamme. Ne oksat, jotka kantavat eniten hedelmää, taipuvat eniten alaspäin, sillä ne tietävät paremmin kuin kukaan, että se hedelmä, jota ne kantavat on tulosta siitä Kristuksen elämän voimasta, joka heissä toimii.

Ystävät, kun me ymmärrämme, mitä Kristus voi saada aikaan meissä, emme koskaan halua jättää häntä, emme hetkeksikään. Meidän kaipauksemme saada pysyä Kristuksessa päivittäin ja tehdä hänen tahtonsa, kun hän sitä pyytää, on todellakin kypsää nöyryyttä.

Victoria

Victoria Boyson, Inc. © 2006

www.boyson.org